18 lokakuuta, 2017

Täsmäruno - S

Omistettu Siirille:




Sirius. tähdistä taivaan.
tähdistö kaunein.

Katti Nokinaama,
perheestä kissain.

kurrrrrrr   ...nau...viiks!

Syliin katti jää.
murrettu
kukakumpikampi...akseli


heh....

18Sus'102+17

p.s yksi sana muutettu 19.10.2017

13 lokakuuta, 2017

Kuinka runo muodostuu..


Kanssa koiran

Kuuntelin

kukkui käki,
-kuusitoista kertaa.

Kuusikossa.

Mitä se merkitsee vai ei
mitään? Huokailen, tuuli vei

Kädestä.

Enteilin

sitäkään nähnyt en, sen
tulkitsen...miksi?

Ja kävelen..


Sus'13102017



















Kanssa koiran


Kuuntelin, tais olla kolmas idea

kukkui käki,
...kuusitoista kertaa.
Tämä tuli mieleen ensiksi

kuusikossa. toinen


Mitä se merkitsee vai ei
mitään? Huokailen, tuuli vei lausepari jonka olemassaolo täyttyy eivei..

Kädestä. ottaa kiinni, tarttuu. kerjää


Enteilin uusi alku, löyhästi edelliseen

sitäkään nähnyt en, sen
tulkitsen...miksi? hämärä viitaus elämää suurenpiin asioihin

Ja kävelen.. lopetus joka Su'en tyyliin runon ensimmäinen sana




Näin. Haistoin. Maistoin. 

Tunsin,

Sus'

12 lokakuuta, 2017

Sanoja

On valinnassa satavuotiasta Suomea kuvaava sana:

Kymmenen finalistia

Kaikista ehdotetuista sanoista Kotimaisten kielten keskus valitsi loppukilpailuun kymmenen sanaa. Ne ovat demokratiavajeelähänkalsarikännitlöylymetsäno niinperkelesaunasinivalkoinen ja sisu.
Näistä kolme eniten ehdotettua sanaa olivat sisuperkele ja sinivalkoinen.
Kotimaisten kielten keskuksen neuvottelukunta valitsee Suomen sanan kymmenen finalistin joukosta. Suomen sana julkistetaan 5. joulukuuta. Sen pitäisi siis kuvata parhaiten satavuotiasta itsenäistä Suomea
https://yle.fi/uutiset/3-9876687

Minähän valitsisn ilman muuta Perkeleen!! Sopivasti särähtää, löytyy koota ja ainakin ulkomailla toimii todella hyvin, tuon kun päräyttää vakavalla naamalla ni jo vain ulkomaan elävä jäykistyy;DD Kokeiltu on, ruotsissa toimi hyvin kun hermostuin eräälle ja päräytin oikein kunnolla, säikähtä liki vetelät housuun, hih!
Luulenpa että sisu tulee voittamaan, se kun on sana jota sellaisenaan ei muista kielistä löydy ja ollaanhan me sisukkaita, prkl!

Tuossa jutussa oli mm. kvg ja sitä sitten ihmettelemään vaan onneksi tänään löysin tämän:

Urbaani sanakirja

(ai niin, se on siis Kato vittu googlesta! ;DDD)

Ihmettelin nääs mikä mahtaa olla Sannin Hakuna matata -biisin "snäppäri" joka päähän laitetaan ja lippalakkihan se, akkari samasta biisistä on tietty akustinen kitara jonka toki tiesin.

Mariska mainitsi suosikkisanakseen  Ylen Sanakiraja-ohjelmassa kukkaruukku ja siitähän muodostui sittemmin hittubiisi Kukkurukuu:

Sanakirja - Mariska Kukkaruukku







Ismo Alanko laulaa: Rakkaus on ruma sana, kaipuu soi kauniinpana...
Olen koko lailla samaa mieltä jotta niinkin ihanaa asiaa kuvaamaan sana sisältää kovasti kovia kirjaimia, tosin olen tämän mielipiteen perinyt äiteeltä, ei tykännyt omasta eikä lapsenlapsen nimestä kun molemmissa tupla koo.
(eli se mikä toimii perkeleessä ei mielestäni toimi niin hyvin rakkaudessa tosin tulee heti mieleen lause: -no rakastan, rakastan perkele...)

Jos ajattelen että mikä olisi minun lempisanani niin en kyllä osaa valita, näin sanaseppona kaikki sanat ovat tärkeitä, ei saa kukaan etuilla!!
Minulla sanoissa vallitsee tasa-arvo!! =)

Mikäs teidän lempisana on?

Sus'

p.s. (tai no, sudenpentu on kyllä ihunainen sana, pakko vetää kotiinpäin;D ja siksikin että olen ollut partiossa..)



10 lokakuuta, 2017

..ja jatkaa lukemistaan=)


John Steinbeck on yksi maailmankirjallisuuden suurimmista joka on vaikuttanut itseeni syvästi. Taisin lukea ensimmäisenä Ystävyyden talon ja Hyvien ihmisten juhlan jotka muokkasivat asennettani muita ihmisiä kohtaan, minusta tuli humanisti...kai.
Vihan hedelmät oli kertomus joka sai uskomaan sitkeyteen ja lannistumattomuuteen, aivan uskomaton opus. Nappasin divarista jokin aika sitten matkaan Taipumattoman tahdon joka on kertomus kolkyt-luvun köyhistä reissutyöläisistä ja silloisista punaisista eli kommunistis-sosialistisista agitaattoreista jotka yrittivä saada ihmiset lakkoilemaan. Ja saivatkin. Kirja toimii samalla oppaana agitoinnille, kuinka ihmiset saadaan toimimaan joukkona kaikkien hyväksi. Vaikka aihe ei ensi istumalla iskenyt niin miehen kirjoitustapa ja -taidokkuus on jotain aivan ylimaallisen upeaa. Ehdottomasti paras yhdysvaltalainen kirjailija minun asteikolla. Kirjojen ajattomuutta kuvaa se että JS kuoli samana vuonna kun minä synnyin eli vajaa viiskyt vuotta myöhemmin nämä ihmisluonnon kuvaukset ovavt edelleen relevantteja. Loistavaa!! 4/5



Jammun pakinat lienee osalle tuttuja sillä pitkään on niitä julkaistu. Otin ihan mielenkiinnosta Yrjön ylösnousemuksen matkaan divarista sillä en ollut lukenut kokonaista pakinakokoelmaa. Tämä 33. opus on julkaistu 2001 ja koska ajan ilmiöistä ja tuntemuksista, tapahtumista pakistaan niin tuo mieleen hyvin sen aikaisia muitoja. Erittäinkin hauskalla ja mutkattomalla tavalla. Murre vähän tökkii alussa kun ei ole d-kirjaimia ym vaan yllättävän äkkiä siihen tottuu.
Kylän kantapupin ukkojen jupinat on kyllä hauskoja, ei jääne viimeiseksi Jammuksi mitä luen=)
Niin ja kiva aikajatkuma tässäkin, ensimmäinen kokoelma julkaistu v 1969 eli voisin lukaista mitä kaikkea on elämäni aikana tapahtunut.
3½/5


Jatkan kuumeilua. siis sisällä oleilua. Harmittaa kun ulkona oikeastaan muksa keli kun täällä ei tuota vettä tule taivaalta niinkuin käsittääkseni muualla maassa, ja ostin naapurilta juuri maastopyörän, nyt on viimosen päälle hyvä laitos. Tekisi mieli fillaroimaan, pahus.. .

Sus'

p.s. Ai niin, olen mun vakidivaria hehkuttanut, käykää jos Jkl:ään poikkeatte, on niin mukava omistaja ettei paremmasta väliä.
Jyväskylän Vanha antikvariaatti

p.s.2 Kyseinen divaristi lomaili kreetalla ja toi tuliaiseksi viiden sentin pullon mastiksipistaasilikööriä, nyt ollaan maun puolesta  hyvin jännän äärellä, hyvää mutta erittäin jännää, ihunaa kun saa maistella ihka uusia makuja!!


08 lokakuuta, 2017

Lukee hän, sujuvasti=)

Onpas taasen tullut luettua!


Jaakko Hämeen-Anttila - Trippi ihmemaahan
(Huumeiden kulttuurihistoria)

Lainaanpa suoraan takakantta:

"Hippiliike ei tuonut huumeita maailmaan. Viihdekäytössä oopiumi on ollut jo 1100-luvulla, hasis pari vuosisataa myöhemmin../..Käyttäjät olivat kunniallisia, työssäkäyviä perheenisiä ja -äitejä. Huumeet olivat osa järjestäytynyttä yhteiskuntaa."

Olen innostunut tietokirjoista, tässä selvitellään erilaisten huumeiden historiaa, niiden tuloa länsimaihin ja käyttöä. Varsinkin runoilijat ovat kautta aikain kirjoittaneet huumeessa/nähtyjen näkyjen perusteella, Samuel Taylor Coleridge esim oli 1700 luvun tunnettu runoilija joka käytti oopiumia. Toisaalta tavallinen työssäkäyvä kansa veti kamaa ilman sen kummempia ongelmia.
Suuremmat ongelmat alkoivat kun huumeet kriminalisoitiin ja järjestäytynyt rikollisuus otti hoitaakseen kamanvälityksen. Laillisuus tai laittomuus vaikuttaa aika vähän haluun saada nuppi ajoittain sekaisin, sanoisinpa että laittomuus tuo enemmän ongelmia kuin hallittu laillisuus, esim teini-iän kapinassa kiinnostaa kaikki laiton, siis myös huumeisiin lipsahtaa osa jengistä.
Hämeen-Anttila kirjoittaa hyvin, asiaanperehtyneesti ja kiihkottomasti.

5/5

Seuraavaksi tietokirjaksi lukuun Ratakatu 12, supon historia, saattaa sisältää kohtuu rankkoja juttuja.



Ilkka Remes - Omerta

Edellinen Remes kolahti sen verran lujaa että oli luonnollista jatkaa. Nyt seikkaillaan EUn virkamieskoneistossa, salaliittoa, huijauksia ym. pukkaa perinteisen hengästyttävällä vauhdilla. Jotenkin kokonaisuus töksähtää tällä kertaa, aina ei voi onnistua. Johtuu osittain siitä että kirjalla on taas vankka todellisuuspohja ja EUn virkamiesten kähmintä ja koko firman todellinen tarkoitusperä sekä historia liippaa liian läheltä omaa elämää, alkaa oikeasti ahdistaa.

2/5



Reino Lehväslaiho - Sissikapteeni

Jatkosodan loppua mennään, kaukopartio tiedustelee, sattuu ja tapahtuu.
Tämän enempää ei voi kirjailija itseään toistaa, silti aina toimii. Miehet on kovia, ryssää kaatuu ja päällystö ei tiedä mitä tekee - tulisivat rintamalle ryömimään, tässä tarinassa sahataan eestakas itä-karjalassa ja soita riittää.

4/5

Arto Paasilinna - Aatami ja eeva

Lainasin kaverilta kun tuntui että juuri tämä Paasilinna on jäänyt väliin. Aatami keksii mullistavan akun ja siitäkös riemu repeää. Juoppokohtauksia saava lakinainen Eeva ottaa Aatamin siipiensä suojaan ja paasilinnamaiseen tyyliin asiat alkavat vyöryä, kasvaa, muuttua vallan hillittömiksi. Mukana jälleen tuttuja sivuhenkilöitä, mm. taksikuski Sorjonen. Italialainen elämänlopettaja Luigi Rapaleore on riemastuttava tapaus. Perinteistä revittelyä siis, vaan tässä kirjassa loppu on kohdallaan: yleensä Paasilinnat jotenkin lentää hulluna ja sitten äkisti töksähtää loppuun, tämä on yleensä hieman häirinnyt hänen sinänsä loistavan häiriintyneitä opuksiaan. Tässä kirjassa lentorata saavuttaa loppunsa asiaankuuluvasti.
Annetaan 4/5


Loppuun kukkaiskevennys;D
Oli aivan pakko-ostos, niin superkaunis, pieni ja ihunainen,
pikku-syklaami:



Sus'