30 tammikuuta, 2010

Nostalgiaa...kin.

Mummola

Minulla on, tai ainakin oli, Mummola. Vaikka en siellä äidin äitiä muistakaan nähneeni, on se silti Mummola. Isöäidin näin ekaa kertaa Keuruulla jossain hoitalaitoksessa. Jokin aivorappeumajuttu. Muistaakseni.
Isoisäni, sotasankari, maanviljelijä, kertoi heinänteossa kerran haavoittumisestaan.
Kk-ryhmänjohtajana toimiessaan hän oli komentanut miehet hyökkäykseen. Panostenkantaja, ison oloinen mies, oli väsähtänyt ja Pappa oli ottanut ammuslaatikon kantaakseen. Noustuaan juoksuhaudan reunalle oli venäläinen konekiväärinsarja sahannut horisontaalisesti, yhden luodin osuessa Papan lonkkaan. loput seitsemän olivat panoslaatikon kannessa. -jumalauuuuuuuta, siistii. huh. (taisin olla siinä kymmenen korvilla).



Enoni meni naimisiin myöhällä iällä ja sai lapsen, serkkuni Minnan. Kaunis tyttö. Papan kuoltua ja härnättyäni enon tarttumaan kiinni, meni monta vuotta etten käynyt siellä. Matkaakin oli huimat 14 km. Samalla suunnalla oli muuten kunnan järjestämät kesäsiirtolaleirit joilla kävin ala-asteikäisenä. Joka kesä, joinakin jopa useamman kerran. Diggailin hanalla siellä häsläämistä ja viimeisinä vuosina yllätin itseni tuijottamasta ohjaajien pöytää ruokalassa. Katsellen heidän jäätelöjälkiruokaansa, verraten sitä omaan omenaani: -Joskus vielä syön tuossa pöydässä!

No well, 22-vuotiaana tukityöllistettynä minua heiteltiin puolen vuoden ajan kunnan hommista toiseen, kirjastossa ja nuorisotiloilla mutta kaikki alkoi kuuden viikon komennuksella kesäsiirtolaan!! Kesäkuun alussa aloitin työ saunamajurina, apuohjaajana, vahtikoirana jne. Tuo hetki kuudesluokkalaisena palautui mieleeni toisen viikon kolmantena päivänä - mä elän unelmassa! Kun ensimmäiset neljä viikoa olivat vielä aurinkoisia, mikään ei voinut tuntua paremmalta. Peuhasin lasten kera, vitsailin muiden työläisten kanssa ja muistelin pentuaikoja. Samalla uudistin suhteeni Mummolaan.



Vierailin muutaman iltana tuona kesänä Mummolassa jonne oli matkaa muutama kilometri leiriltä. Serkku oli muuttanut pois kotoa ja vanhukset olivat vielä silloin virkeinä, kahdestaan. Ammuuosasto oli laitettu karjakuntaan joten vaimo hoiti talouden ja eno toimeentulon. Viljeli vähän. Hoiti metsää, Kaikenlaista mitä oli oppinut työteliään elämänsä aikana. Nyt kun oli aikuisuuden tapoja iskostunut takaraivooni, tulimme hyvin toimeen. Pöytä oli kahvilla korea ja jutunjuurta löytyi sopivin väliajoin. Seuraavan vuosikymmenen ajan kävin siellä, kerta vuodessa periaatteella, joskus useammin.

Eräässä erityisen rankassa vaiheessa, varsinaisen erikoiskokeen aikana, kävin varikkostopilla. Nukuin viikosta minkä olin, ensimmäiset kolme päivää, melkein 24 hoo. Silti ei ihmetelty, mitään kysytty, tehtin vain vuode vierashuoneeseen. Pöytään apetta. Olinkin nälkäinen, unisuuden lisäksi=). Varsinaista Koalailua!

Lazy Pictures, Images and Photos

Nykyisellään on mennyt monta vuotta kun viimeksi kävin. Olen pohtinut vieläkö siellä asutaan. Hmm, kesän tullen taidan käydä tarkistamassa tilanteen.



Jotkut paikat tässä maassa, maailmassa, latautuvat syvemmin kuin toiset. Jääkö niihin meidän menneisyyttämme vaiko paikka meihin mutta silti. Rakastan sitä kahden pellon, traktoritien, ladon ja metsän maisemaa.

(h: -)

Avataan uusi tagi eli huomio. Näin merkityissä teksteissä on arjen ja järjen käyttömukavuustestien tuloksia. (;D)


Huomio!...ita.

Pyrin nykyisellään tiskaamaan saman tien. Eli kun teen ruokaa, niin pesen prosessissa tarvittavia esineitä sitä mukaa kun niitä ei enää tarvita. Viimeiseksi esim. paistinpannun, kaadettuanbi tehdyn evään lautaselle. Kuuma pannu, harjaa ja vettä.

Tuossa ajassa annos ehtii hiukan jäähdytellä ennen joutumistaan Moolokin kitaan. =)
Appeen jälkeen kipaisen keittiössä putsiskliinaamassa lautasen ja aseen sekä täydentämässä vesituopin, teen mausteista ruokaa.
Nam++ vähintään =).

(h: -)
Tekemällä vähän joka päivä, ei tavitse pitää vars. siivouspäiviä niin tiuhaan

Sus'viisastelee

19 tammikuuta, 2010

Vihdoinkin aikaa rauhoittua.

Jou!

On ollut aika lailla rauhatonta toimintaa viimeiset kolme viikkoa: mutto, etelän pikavisiitti, synttärit, tuparit.... Nyt täytyy ottaa iisisti jo pelkästään tasapainon takia. Asioitakin, siis virallisia pitäisi hoitaa, käydä kelassa jne.

Tuppaa vaan jäämään tuo juhlinta ja rennosti ottaminben niin helposti päälle=) Mikäs siinä olla ja mennä, sumussa ja humussa. Vaan koittaa arki, hikeä puskeva mies kiroilee rahantuhlaustaan ja kaameaa oloaan;DD

Nooooo, kunhan nyt eitavaksi ota niin onhan tämä ollut mukavaakin. Kavereita on nähnyt, paljon on puhuttu paskaa, vähän asiaakin, naurettu ja ihmetelty. Ystävät on mukavia!

Alkaa taas pakastua, voi siis huoleti kääriytyä viltteihin ja tuijotella hypnoruutua, jos vaikka alkaisi seuraamaan kaaaaniita ja älyttömän rohkeita!! (huh, jotain rajaa, tyytynen Emmentaaliin=)

Muksaa tammista kuuta kaikille,

makaileva Sus'

white wolf Jay Pictures, Images and Photos

07 tammikuuta, 2010

Höpinää, Isolla Kirjaimella!!..

Kävin etelässä, päisen kaupungin suutelin, pussailin, torjuin, palasin kotiin! Mutta mitä reittiä!: Asikkalan kohdalta Sysmään josta takaisin Päijänteen ohiajoradalle eli Kuningaskunnan grillin kautta kotiin.

Nautin olemassaolosta, vatsani toimii ja pää voi hyvin! Perse ei vittuile ja kikkeli suostuu ajoittain jämäköitymään yhteisen asian puolesta. Joten mikäs tässä jolkotellessa,
sanoi
Sus'

03 tammikuuta, 2010

Muutto suoritettu.

Hyvää uutta vuotta!

Itsellä vuosi vaihtui toiminnan merkeissä sillä muutin viimein keskeltä metsää laidalle kaupungin=) Nyt asustelen muusikonretkun kanssa kimppakäppää ja ruokin kissaa...nooooh, tässä muutakaan tekemistä;D

Sattui sopivasti olemaan nollakeli kun tiistaina muuttoa puuhasin, ei tarvinnut tolkun pakkasessa kantaa romuja autoon ja pois. Samaten kun huomenna suuntaan etelään pikavisiitille niin on ennusteen mukaan alle kymmenen miinuksia, hyvin siis osaan liikunnalliset päivät valita. Muutoin onkin tullut käkittyä sisätiloissa, kauppareissuja lukuunottamatta. Mukava on lämpöisässä pesässä kurkkia kylnmään liikkimattomuuteen<3

Sellaista lyhyesti, ei nyt kirjoituta kauheasti joten palataan,

Sus'