23 syyskuuta, 2017

Rockperjantai

Piiiiiiitkästä aika oikealla rokkikeikalla eli kävin kaverin kanssa katsomassa eilen Lutakossa Paha Kaksonen feat. Rajuilman Rane.
Ensin istuskeltiin meitsin Su'enpesässä, juopoteltiin keskiolutta ja kuunneltiin musaa, möykättiin ja puhuttiin paskaa oikein urakalla. Vähän parannettiin maailmaakin, kuinkas muuten.

Legendaarisessa Lutakossa ( soittajapojat ja -tytöt ovet valinneet sen monta kertaa suomen parhaaksi keikkapaikaksi, aina ollut kolmen joukossa!) jossa Sus'kin on paiskinut tarjoilijana töitä pari vuotta, silloin kun se avattiin, tuli tavattua ihmisiä joita ei ole nähnyt kymmeneen - kahteenkymmeneen vuoteen. Paljon halailuja, ihmettelyä ja naurua. Ai shäätnä että olikin kivaa!!


Keikka oli yhtä huutoa eli ääni on hieman rosoinen näin päivästä mutta ei haittaa, rock on riemu rajaton!!

Ja nyt tähän loppuun muksa tarina ketusta ja korpista by Mariska,



oikein hitsin hivelevän hyvää viikonloppua,

Sus'

p.s. Pitäisi varmaan vähän useammin rokkailla, niskassa on paljon lihaksia. Kaikki kipeänä=)

20 syyskuuta, 2017

Realismia lastenlauluihin ja muita väännöksiä.


Olen aikoinani trubaduurina kehitellyt keikoille vähän ylimääräistä hupaa ja niistä on syntyneet nämä versiot/väännökset:

-Vaarilla on saari, se suuri saari on, mutta puolustusvoimat pakkolunasti sen ja rakennutti upseereille virkistyskeskuksen.

-Piippolan vaarilla oli talo, minä poltin sen pois! (pyromaanin tunnustukset).

-Minä olin pikkupoika posteljooni, ja posteljooni, ja posteljooni, mutta sit se muuttu itellaks ja ne osti ison lajittelukoneen ja mä jouduin työttömäksi... .

-Maijalla oli karitsa, karitsa, karitsa, Maijalla oli karitsa, Teuraskaritsa!!!
(tämän olen kuullut jossain..)




Jostain syystä varsinkin J.Karjalaisen biisit on aina saaneet uutta sanaa ..;)

-Hän, hän oli nimi lehmän, pantiin sian kanssa purkkiin.

ja

-Kolme harikamiestä motorvoi, harrikoillaan kaupungista pois. Kaksi miehistä irvistää, kolmannell' on kyynel parrassaan.
Hän ei oo-le oikea harikamies, niin klubitoverinsa hälle ilmoittivat.
Sä et oo oikea harikamies, jos et goldwingerin perävaloja voi saada mielestäs'

motorvoida=liikkua moottoroidulla ajoneuvolla, sana on Stephen Kingin Christine, tappaja-auto -kirjasta. Goldwinger on japanialaisen moottoripyörän mallitunnus, sellainen iso matkapyörä. Tuohon tarinaan löytyy siis kaikki kolme säettä, varsinainen poikkeus että olen sanoittanut osittain uusiksi koko biisin.



Ja yks Juicelle:

-Järvi täytyy ahvenista, elämä on onkimista, pane mato koukkuun ja ole hiljaa!

tai

-Metsä  täyttyy alokkaista, elämä on tetsaamista, ota rynkky käteen ja mennään lujaa!

Ensimmäisen kuulin joskus nuorena ja toisen olen keksinyt itse, keikalla siis aloitin Syksyn sävelen kolme kertaa... Katu täyttyy... .

Näitä en ole käyttänyt, vähän tuoreempia:

Jos mä oon Soikee,
en ymmärrä kolmioista mitään.
Jos mä oon Soikee,
en pääse neliöistä sisään...

iääiää iääiää, kai mä pyöristyn??

Jee!!!

Sannin diggailu alkoi itseasiassa tästä kun jäi tuo biisi pyörimään päähän ja siihen geometrinen sanoitus=)



Hännänhuipuksi nopea ja lyhyt:

Rasmus - F-f-f-falling = Le-po-si-teisiin!  Tuolle nimelle meni puolitoista vuotta  keksiä rytmiltään sopiva sana ja sopiihan se asiaankin, lepositeissä on hyvä pudota;DD

Kevennystä keskiviikkoon,

Sus'

p.s. piti lopettaa tämä jokapäiväpäivitys vaan kun tekee mieli kirjoittaa kaikenlaista, kyllähän sanoja nettiin mahtuu=)

19 syyskuuta, 2017

Mielen varjokuvat

Askartelupaskartelua!!

Alun perin aloin tehdä näitä varjokuvia kun suklaalevyn pohjapahveja kertyi. Miksi niitä aloin säästää, on mysteeri. Kerran sitten otin sakset ja aloin silputa pahveja ja niistä syntyi hassuja silhuetteja jotka kiinnitin ikkunaan ikäänkuin oudoksi lumisateeksi.

Evoluutio jatkoi kulkuaan ja pian olinkin jo ostamassa askartelukartonkia että saan silhueteilleni taustat ja siitä olikin pieni siirtymä värien käyttöön itse silhueteissa, nykyään en juuri valkoista käytä.

On ollut taukoa tässäkin harrasteessa vaan eilen taas innostuin tekemään yhden.



Huomasin pian että kolmea väriä käyttämällä saa aikas hyvän fiiliksen näihin kuviin. Ja ennenkaikkea, nämähän ovat käyttökelpoisia! Kun näitä kääntää, kuva muuttuu erilaiseksi eli täydellinen sisustustaulu, neljä eri versioo samasta kuvasta.

Tuo yllä oleva tuo itselle mieleen kissan joka venyttelee etutassujaan, on ehkä heräämässä. Kun sitä kääntää:


se muuttuu joksikin muuksi... =)

Silmä ja pää hakee merkityksiä eli kun tuijottaa tarpeeksi kauan niin siinä näkee ties mitä, sama juttu esim pilvien tuijottelussa, taivaalla vilistää milloin mitäkin elukoita, hahmoja ja esineitä.

Anteeksi huono kuva vaan asia välittynee,
askartelu on kivaa!!

Sus'

18 syyskuuta, 2017

Maanantaikivaa!!

Kävin päivästä ruokapankissa ja bongasin paluumatkalla hienon auton:




Niin on nätisti laitettu, nostalgiaa tihkuava wolkswagen, das auto, nimittäin kansanauto. Kirjaimellisesti.


Tämän visuaalisesti stimuloivan kokemuksen jälkeen pyöräiin kotiin ja keitin kahvit. Oli nimittäin paakkelsia ja namia! R-pankkiin eksyy joskus herkkuja ja nyt pääsi oikein överöimään.

Mustikkapiirasta ja rommi-tryffelipallo, olkaa hyvä:


Ai shäätnä että oli sitten hyvää!!

Ja nyt käpälä ylös, ketä alko hiukoo, tekee mieli, haluu, tahtoo....



:DDDDDDDD



Sus'

17 syyskuuta, 2017

Slivovits sentään, se on sunnuntai!

Luumuista sunnuntaita!


Konnavahdin palkka on viinaa vierailumaasta eli kun palasivat reissultaan kilpparin "vanhemmat" niin sain pullon paikallista eli Kroatiasta slivovitsia eli luumuviinaa. Prossia on nelkyt, maku on kaamea mut päähän menee kuin se Haminan kaupunki (tämäkin liittyy siihen asemakaavaan?)
Saas nähdä lentääkö p***** kun luumullahan on löysentävä vaikutus mikäli olen ymmärtänyt oikein... .

Katsoin tuolta cmorelta Mad Max - Fury road -elokuvan ja olipas reipasta toimintaa. Näitähän on tehty aikoinaan kasarilla kolme ja niistä Mel Gibson nousi maailmantähdeksi. Karua on elämä ydintuhon jälkeen aavikoituneessa maailmassa. Kaikkein hauskin idea leffassa oli musarekka eli kun muut ajaa kaikenmaailman ihme tapporekoilla ja -autoilla niin mukana on auto jossa on rummut ja tolkusti kaiuttimia ja tyyppi joka soittaa kaksikaulaista skittaa!! aivan hillitön:



ja edestä, muusikko on iota, tai näyttelijä, en tiiä:



Muuten niin masentavan surullisessa, jopa ajoittain ahdistavassa tarinassa tämä on ehdoton kevennys. Tarina nyt kuitenkin päättyy  Hollywood-onnellisesti ja Charlize Theron tekee huippuroolin toimintasankarittarena!! Suosittelen 4/5

Maailma tarvitsee esikuvia!

Ja nyt rokkaamaan itse, sujuvaa sunnuntaita,

Sus'